Niin, tulipa sanottua että parannuin. Ja niinkö muka kävi? Tottakai. Toisinsanoen EI KÄYNYT. Nii-in, voi voi. No minkäs sille sitten voi! Sattupa vaan tulemaan jumalaton vatsakipu keskiviikkona.
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
Niin. Ei voi mitään. Ja hups! Tänään olisi koulussa pidetty ne vaivalla väkerretyt puheet. No kuka välittää. Enhän mä käyttänyt siihen muuta kuin kaiken jaksamiseni. Ihan sama. NO EI OLE!
Mur. Mur. Mur. Mur.
Ja sitten kun mä vihdoinkin pääsen kouluun, niin oho. Taas on alotettu uudet projektit ja mä olen ihan pihalla. Mä en jaksa. Ja tottakai on myös erityisen mukavaa kun on niin piipin nukahtamisvaikeudet. Niin, oikein mukavaa kun hyvällä tuurilla nukahdan jo puol kahdeltatoista tai sitten nukahdan puol kolmelta! Onpa hyvä herätä sitten seiskalta! Nyt mulla ei ole enää mitään sanottavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti